TaidepesäPerjantai 11.4.2008 klo 23.03 - Tuula Paasivirta Tänään olen perustanut oman sivun tai oikeammin taiteelleni. Sen nimi on Taidepesä. Koska Tarutaide sivusto on lakkautettu on hyvä kertoa täällä omilla kotisivuillani, jotain myös omasta taiteestani ja vammaistaiteesta yleensä. On tietysti vaateliasta kertoa hyvin monista elämänalueista täällä sivuillani, niin kuin minä olen pyrkinyt tekemään. Se tarkoittaa sitäkin, että keskeneräisyyttä on siedettävä. Ennen kaikkea itse joutuu sietämään omaa keskeneräisyyttään ja toisinaan myös aikapulaa. Sehän on osa ihmisyyttä laajemminkin ajatellen. On siis vammaisten itsensä tekemään taidetta. Sinänsä se ei aina ole vammaistaidetta. Hyvä kysymys onkin se mikä on vammaistaidetta? Pitääkö sen esitellä vammaisuutta jollain tavoin vai ei? Vammaiset itse voivat tuoda esille elämänpiiriään taiteen keinoin. He tai oikeammin me voimme antaa vammaisuuden tuoman rosoisuuden näkyä taiteessamme. Se on osa meitä. Tämähän riippuu vamman laadusta ja ilmenemisestä, näkyykö se taiteessa vai ei. Tosin olen sitä, mieltä, että kyllä se näkyy joko henkisenä tai fyysisenä juttuna. Eletty elämä näkyy aina. Etenkin kuvataide on lahjomaton paljastaja. Pidän tärkeänä tavallisen tallaajan taiteen tekemistä sekä sen näkymistä taiteen kentässä. Se ei ole pois lahjakkailta, upeilta ammattitaiteilijoilta. Näin kyky lukea ja ymmärtää taidetta kasvaa taiteen ja kulttuurin kuluttajien keskuudessa. Taiteen kuluttajista tulee tietoisempia kulttuurihenkilöitä. Arkitaiteella on sijansa taiteen kentänssä ja niin tulee olla.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Taidepesä, tarutaide, vammaistaide, oma taide, kuvataide, valokuvataide, arkitaide, kulttuuri |
"Taiteilijaesittelyni" TarutallissaTorstai 21.6.2007 klo 11.25 - Tuula Paasivirta "Taiteilijaesittelyni" Tarutallissa Tarutalli on lopuillaan oleva Eu -rahoitteinen projekti, joka pyrkii tukemaan vammaistaiteilijoita, nuoria taiteilijoita sekä maanhan- muuttaja -taiteilijoita. Alla ensin linkki minun esittelyyni ja sen jälkeen olen liittänyt esittelytekstini ko. sivulla. "Olen helsinkiläinen runoilijan alku, fyysistä ikää on kertynyt
keski-ikäisyyden verran. Olen kirjoittanut pienen ikäni lehtiin, nettiin ja julkaissut runokirjan Elämää vuodenkierrossa vuonna 2006. Runojani on julkaistu lukuisissa lehdissä ja nettisivuilla. Ensimmäisen kuvataidenäyttelyn pidin syksyllä 2006. Seuraava on tulossa 2008 Kynnys G:ssa ja mahdollisesti Kynnys K:ssa. Valokuviani on julkaistu lehtijuttujeni yhteydessä ja jonkin verran muutoinkin. Viime syksynä osallistuin ensimmäiseen valokuvauskilpailuun. Vielä ei tullut menestystä.. mutta ehkä joskus. Taiteessa mottoni on: ihminen voi ja osaa. Olen tullut siihen tulokseen, että taide on katsojan silmässä, korvassa, kosketuksessa, mielessä. Tällä en tarkoita ollenkaan väheksyä huipputaiteilijoidemme ansioita. Mutta taiteilija tekee taiteensa yleisölle ja yleisö tekee siitä taiteen, riemullisen tai kiistellyn. Toinen motto on suoraan A. Ansion taiteesta: "Elämä tekee taiteilijaksi". Niinhän se on ainakin meillä keskiverto taiteilijoilla, jotka joskus teemme taidetta omaksi iloksi ja joskus toisten ilahduttamiseksi ja vielä saadaksemme suolaa leivän päälle. Mutta lyhyesti, elämä on ollut rikasta, innostavaa, tuskaista, uskallusta, rajojen rikkomista, uskoa kristillisessä mielessä ja uskoa omaan itseen ja kykyihin. Siitä syntyy jotain, jos on syntyäkseen. Synnyinlahjaksi tuli myös fyysisiä rajoitteita, joita vammoiksi kutsutaan. Tämä näkyy myös taiteessani tavalla ja toisella, etenkin kuvataiteessani, kuvien rosoisuudessa, toisaalta rohkeudessa tehdä kuitenkin omia juttuja. Haaveilen kuvanäyttelystäni, runoista ja valokuvauksesta sekä runoilloista. Eiköhän siinä ole suunnitelmaa lähiajaksi. Kun taiteella ei tässä maassa elä kovin helpolla, niin teen mielelläni myös pastorin, toimittaja ja kriisityöntekijän töitä. Voit katsoa tarkemmin Taide CV:stäni tietoja minusta." |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: esittely, taide, kuvataide, runous, kirjoittaminen, vammaistaide |
