|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koe |
Tyytyväisyystaidotko?Tiistai 7.1.2014 klo 0.06 - Tuula Tyytyvaisyystaidot ja sitku- mutku elämä Pohdin syksyllä Facebookin päivityksessäni elämisen tasoja. Mitä me vaadimme ja toivomme elämältämme? Olemmeko edeleen, kaikki tänne heti -tyyppejä tai sitku- ja mutku tyyppejä. Vai löydämmekö onnenkukan lauantaiehtoon kauniista musiikista, kynttilän valosta? Pohdintani siivitti ikään kuin huomaamatta, "uuden" lanseeraatavan ajatuksen "tyytyväisyystaidot" esittelyn. Haluan kysyä: Voinko oppia, voitko sinä oppia olemaan tytyväinen elämään ja oleviin oloihin, vaikka kaikki ei aina olekaan ihan nappiin mennyt? Nyt en tarkoita akuutteja suruja, ne pitää kohdata ja saa ja pitää surra. Siihen ihmisellä on oikeus kaikessa rauhassa. Mutta muutoin, ollaanko me liian tyytymättömiä, silloinkin, kun lopulta maailman mittasuhteessa asiat on kohtuullisesti? Tämä tuli mieleen, kun eräs fb -kaveri "heitti huulta", että tänään ei ole valittamista, kun ilmoistakaan ei voi valittaa. Oma oivallukseni tälle päivälle on, taidan "omistaa" tyytyväisyystaidot, koska olen tytyväinen ja iloinen, ainakin enimmäkseen. Se ei ole synonyymi sille, että kaikki ois aina mahdottoman hyvin. Mutta riittävän hyvin ja jos on oppinut, mitä elämä oikeasti on ja ettei se mene aina kaavan mukaan ja voi sisältää syviäkin suruja ja huonoa lähtökohtaa. Mutta juuri siksi taidan tietää syvällisesti, mistä puhun ja on kanttia puhua tästä aiheesta. Haluan jatkossa puhua tästä tärkeästaä aiheesta ja oivaltamishistoriasta enemmän, siis arkielämän taidoista ja elämänilosta. Taito onneen ja tyytyväisyyteen saattaa herättää myös kateutta. Tähän palaan myöhemmin.Siihenkö liittyy sanalasku: Se jolla onni on, sen kätkeköön? Palaan teemaan ja muihin teemoihin. Tämä on suurelta osaltaan LIlyn logissa julaisemani teksti. Se blogi on vasta alussa, sekin. Helmikuussa pidän Paavalinkirkolla ensimmäisen tapahtumapäivän Tyytyväisyystaidot mahdollisuutena.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tyytväisyystaidot, positiivisuus, blogi, kirjallisuusterapia, tapahtumapäivä, Lily, elämän ilo, onni, onnellisuus, tyytymättömyys, tyytyväisyys, mahdollisuus |
Sosiaalinen media vei mennessäänMaanantai 6.1.2014 klo 23.56 - Tuula Kuten näet blogipäivityksistäni, taukoa on ollut. Monet eri asiat ovat vieneet mennessäään. Erityisesti Facebook - sivuni ovat vieneet oman aikansa. Nämä sivut eivät ole täysin julkiset, mutta minulla on hyvin erilaista väkeä naamakirjakavereina. Siellä Facebookissa pyörin myös työhöni liittyen jonkin verran. Nykyisiin työtehtäviin liittyy myös muita sosiaalisen median sivustoja, onhan luterilainen kirkko mukana monella tavoin sosiaalisessa mediassa ja hyvä niin. Yritän palata taas tänne myös ja päivittää sivuja ajan tasalle. Joten perästä kuuluu, sanoo torvensoittaja. Hyvää alkavaa vuotta 2014 |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: media, sosiaalinen media, facebook |
Sosiaalinen media vie mennessään, vai viekö?Maanantai 22.10.2012 - Tuula Paasivirta Sosiaalinen media vie mennessään, vai viekö?Huomaan, että olen ollut täältä pois enemmän, kuin paikalla. Facebook on kyllä vienyt aikaa ja juuri nyt olen kirjautunut twitteriin myös. Sosiaalinen media on nykyään entistä isompi osa työtäni. Tietokone ylipäätään vie valtavassti ajankäytöstä myös minun työssäni. On hyvä pysyä ajan tasalla, mutta on tosi lokosta viettää välillä päivä tai päiviä ilman tietokonetta ja oikeasti tavata ihmisiä. Tosin on vallan ihanaa skypettää toiselle puolelle maailmaa ja saada tuhansien kilometrien päässä oleva ystävä tuossa tuokiossa kiinni ja nähdä vielä hänen olkkariinsa tai keittiöönsä. Hurmaava on myös kaksi vuotias Ipana, joka tahtoo skypettää Tuula -tädille, ihanaa, kun ollaan satojen kilometrien päässä. Kun olin lapsena poissa kotoa piti Isän soittaa minulle käsivälitteillä puhelimella ja puhelua joutui odottamaan. Se on monille jo ihan antiikkia, tuo mainittu aika. Lokakuussa olen opiskellut myös Kirkon sosiaalista mediaa. On hyvä pysyä ajan tasalla, josko sitten vanhanakin pelittäisinäitten koneitten kanssa. MUtta kyllä ihminen on ihminen aina face to face on paree. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Some, ajankäyttö, sosiaalinen media, facebook, käsivälitteinen puhelin, skype, skypettää, twitter |
Neljä vuotta kotisivujaPerjantai 19.3.2010 klo 23.16 - Tuula Paasivirta NELJÄ VUOTTA KOTISIVUJA Tänään on tullut neljä vuotta kotisivujeni avaamisesta. Näin aika kuluu - huh, mikä klisee. Mutta totta toinen puoli. Viime kuukausina olen valittettavan vähän ehtinyt täällä touhuta, tosin ulkoasun uusin joitakin aikoja sitten. Pidän nykyisestä ulkoasusta itse. Vihreä on lempivärini. Monenlaista on neljään vuoteen mahtunut. Kiitos sivuilla käynneistä ja kommenteista ja viesteistä. Tuula
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotisivut, Kiitos |
Pyhä Kissa ja muita kohtaamisiaLauantai 15.8.2009 klo 21.37 - Tuula Paasivirta Pyhä kissa ja muita kohtaamisia maalaispapin päiväkirjasta on pieni viehättävä kirja, joka tänä viikonloppuna on puhutellut minua paljon. Eikä vähiten siksi, että kirjoitaja on elämän koulima kollega. Hän osaa ilmaista mukavasti elämän ja työn tuomia sattumuksia. Tasapuolisesti hän puhuu arjen pienistä asioista, kuin elämää järisyttävistä kokemuksista. Pappi on ihminen, joka on saanut erityisen kutsumuksen tehtävän. Mietin, että elämä kaupunkipappina on monelta osaltaan erilaista. Maalla pappi tuntee seurakuntansa ja se pappinsa. Toki kaupungissakin on monelaista sattumusta päivien mittaan. Niistä pitäisi osata kirjoittaa jouhevasti, mutta vaitiolovelvollisuutta rikkomatta. Elämässä parasta on tahaton komiikka, sanalipsahdukset.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Christer Åberg, päiväkirja, maalaispappi, pappi, pakina, isä Camillo, Lapinjärvi, ruotsinkielinen srk, |
Kokeilua sivuillaTiistai 21.7.2009 klo 1.10 - Tuula Paasivirta Kokeilupohja Kokeilen uutta ulkoasua kotisivuillani ja otan mielelläni palautetta. Voi olla virkistävää etsiä tietoja uudella tavalla ja yläpalkit saattavat tehdä sivut käytettävämmäksi. Jännittävää tämä on itsellenikin. Osan eli punaisen tekstivärin yritän vaihtaa, kun keksin miten se tehdään. Tuula
|
|
2 kommenttia . Avainsanat: kotisivut, kokeilu, palaute |
Helatorstaina Kristus nousi taivaaseenTorstai 21.5.2009 klo 11.41 - Tuula Paasivirta Tänään vietämme Helatorstaita ja Helsingissä vietään Senaatintorilla suurta hiippakuntamme juhlaa. Sieltä tulee ensi sunnuntain TV -jumalanpalvelus. Mm. Paavalin seurakunnasta tullaan ratikalla Tuomiokirkolle ja jostain tullaan Metrolla jne. Väki kokoontuu yhteen kiittämään Jumalaa. Radiokirkko tuli tänään Lappeenrannan seurakunnasta. Pidin Kaisa Tuikkasen saarnasta. Jotain tuoretta on hänen ajatuksessaan, että Kristus on ristilläkin syli avoinna. Kärsivä Kristus on meitä varten kärsimyksenkin keskellä. Hän kantaa meidän pahat tekomme. Hänen haavoissaan on meidän kipumme. Havoitettu, mutta itse synnitön Kristus nousee ylös taivaaseen, Isän luo ja rukoilee siellä puolestamme. Hän lähetti luoksemme Pyhän Hengen, Puolustajan, jota Helluntaina juhlistamme. Kristuksen kädet ovat ristillä kohti Taivasta. Siellä on hänen kotinsa, neidän kotimme. Sinne me olemme matkalla. Läheisen kuollessa toivomme on jälleennäkeminen kerrran Taivaassa. Maan päällä Kristus oli sidottu aikaan ja paikkaan. Enää hän ei sitä ole. Lappeenrantalaisen isosen sanoin, me saamme tulla siunaantumaan, siunattaviksi Krstuksen luo. Hän haluaa siunata meitä ja elämäämme. Se on suuri lahja ihmiselle.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: helatorstai, Kristus, nousta ylös, mennä taivaaseen, Puolustaja, Avoin syli, siunaus, Siunaantuminen |
Kevään iloa, onko sitä?Perjantai 1.5.2009 klo 12.45 - Tuula Paasivirta Klada Vappen! Kevät on tullut kaupunkiin. Iloista päivää ja aurinkoa kaikille, Ihanaa. Mieli kääntyy kohti kesää ja odotutus, että olisi kaunis kesä - vihdoinkin. Vaikka se merkitseekin työssä hikoilua. Mutta näin työn päivänä, eikö se vähän kuulu asiaan? Siis meillä, joilla on työtä, että näemme vaivaa? On paljon ihmisiä, jotka surevat työn puutetta, köyhyyttä, sairastumista. Heitä, joille elämä näyttää epävarmat kasvonsa. Kuolevaisuuden, vaikka se on jokaisen ihmisen osa - niin joillekin se näyttää julmemmat kasvonsa, kuin toisille. Ja kuitenkin pitäisi osoittaa kiitollisuutta, vai pitääkö? Miten löytää ilon laman ja murheen keskellä? Miten löytää tasapainon, elämän heittäessä volttia ja kuperkeikkaa? Tätä joudun usein työssäni miettimään ja valamaan toivoa toivottomuuden keskelle. Tänään kristityt marssivat Jeesusmarssilla, positiisen asian puolesta. Meille on syntynyt Vapahtaja, joka on sovittanut syntimme Golgatalla. Siinä on pääsylippumme Isä Jumalan luo. Se olkoon kestävä riemu ja ilo. Toivoisin sen kestävän ajan vaihtuvissa virroissa.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aurinko, ilo, kesä, kevät, kiitos, kiitollisuus, köyhyys, lama, suru, sairaus, tasapaino, työ, Valo, Vapahtaja, Vappu |
Saarnat nousseet hakutilaston ykköseksiMaanantai 27.4.2009 klo 23.29 - Tuula Paasivirta Kiintoisaa näitä sivujani ajatellen, että pitkään ystävyysruno oli pitkään suosituin teksti, jolla sivuilleni tultiin ja löydettiin. Pääsiäisruno on ollut suosittu. Kertooko tämä jotain ihmisten tarpeesta etsiä runoja, käyttää ja lukea niitä? Silti runokirjat ovat markinaalissa ostotilastoissa. Kuitenkin tiedän ihmisten lukevan runoja. Tällä hetkellä saarna ja saarnat ovat kivunneet ykköseksi. Kertonee siitä, että pappit käyttävät nettiä tehokkaasti hyväkseen. Vaikka varmasti muutkin lulevat meidän pappien saarnoja netissä. Hyvä niin. Tervetuloa lukemaan. Tuula
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saarna, haku, hakupalvelu, tilasto, runo, ystävyys, pääsiäinen, hakupalvelu, |
Kutsu seminaariinMaanantai 27.4.2009 klo 23.20 - Tuula Paasivirta Aihe: Kutsu CP-projektin seminaariin |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: CP -vamma, Invalidiliitto, aikuinen, kuntoutus |
Lähetystyön 150 -vuotisjuhlaSunnuntai 18.1.2009 klo 17.41 - Tuula Paasivirta Tänään 18.1. vietettiin Helsingin Tuomiokirkossa ja Helsingin yliopiston juhlasalissa Suomen Lähetysseuran 150 vuotisjulaa ja samalla koko kirkon lähetystyön 150 -vuotisjuhlaa. Jumalanpalvelus oli osin ekumeeninen, niin kuin Kansainvälisen rukousviikon alkuun sopiikin. Juhlassa nähtiin ja kuultiin monien yhteistyökirkkojen edustajien puheenvuorot. Ne olivat itsessään evankeliumin julistusta, teologiaa, todistusta Kristuksesta. Saimme kuulla hienoa musiikkia, muita esityksiä. Jumalaa voi ja tuleekin ylistää monimuotoisesti. Ilo oli katsoa lahjakkaita nuoria, jotka ovat antaneet taitonsa Evankeliumin käyttöön. Oli mukava tavata myös tuttuja ja ystäviä vuosien varrelta. Monia muistoja tulvahti mieleen menneiltä vuosikymmeniltä. Ja sekin tuli todettua, miten aika kuluu. Lapsista sen huomaa. Nuoruuden ystävien lapset ovat jo aikuisia. Osalla on jo lapsenlapsia. Lähetystyö on saanut Suomessa kuulua lukuisten sukupolvien elämään. Aikanaan inkeriläinen Martti Rautanen lähti ensimmäisten lähettien koukossa Ambomaalle, kauas Afrikkaan ja maksoi paljon kutsumuksestaan. Matteuksen evankeliumin lopussa on Lähetetys- ja kastekäsky, joka velvoittaa pitämään esillä Kristuksen asiaa. Teksti luetaan aina myös uuden pienokaisen kastetilaisuudessa, koska siihen käskyyn kaste perustuu. Menkää siis .. opettakaa ja kastakaa. Siunaavin ajatuksin ajattelen lähetystyötä ja sen tekijöitä, itse saan olla lähettäjän tehtävässä.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lähetystyö, missio, juhla, 1859, Martti Rautanen, Suomen Lähetysseura, SLS, lähetyskutsu, lähetys- ja kastekäsky, ekumenia, ekumeeninen rukousviikko, rukousviikko, Suomen evankelisluterilainen kirkko |
Sinkkutalouden köyhyysloukku, naisetko erityisköyhiä?Maanantai 15.12.2008 klo 19.02 - Tuula Paasivirta
Tänään oli Helsingin Sanomissa uutinen yksin elävän naisen, sinkun köyhyydestä, köyhyysloukosta. Ja aivan erityisesti pohdittiin yksin elävän naisen köyhyyttä. Hyvä niin. Hyvä, että aihe nousee agendalle. Yksin asuvien, elävien naisten ja miesten asioita on vaikea saada läpi mediassa, vaikea saada päättäjille läpi ja oikeana asiana esille. Juttu pohjautui viime viikon keskiviikkona järjestettyyn yleisötilaisuuteen, joka pidettiin Eduskunnan lisärakennuksen auditoriossa. Kuluvana talvikautena järjestetään 5. kerran luento- ja keskustelusarja köyhyydestä. Kullakin kerralla on eri teema. Kaksi tilaisuutta on jo ollut. Olen yhtenä taustajärjestäjänä näissä tilaisuuksissa ja erityisvastuussa tulevan helmikuun keskustelu- ja alustustilaisuudesta, vammaisten köyhyys. Köyhyys ei ole mediaseksikästä, monien mielestä ei merkityksellistä ja tärkeätä. Kuitenkin se koskettaa lukuisia ihmisiä meidänkin maassamme. Hesarin jutussa oli joitakin tilastovirheitä, mutta en nyt korjaa niitä tänne. Tilaisuuden päävastuulliset korjaavat kunhan ehtivät. Ilmeisestui myös aamulehti uutisoi sinkkujen köyhyydestä tänään.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nainen, mies, sinkku, yksin elävä, yksinelävä, HS, Helsingin Sanomat, uutinen, media, agenda, seminaari, keskustelusarja, köyhyysloukku, köyhä, köyhyys |
Itkeä itkevien kanssaSunnuntai 28.9.2008 klo 11.40 - Tuula Paasivirta Äsken päättyi muistojumalanpalvelus Kauhajoella. Yksinkertainen, lohduttava jumalanpalvelus. Itku tuli silmään katsellessani tummiin pukeutuneiden seurakuntalaisten rivistöjä. Kiitos piispa Simo Peuralle vakavasta, kyselevästä, lohduttavasta saarnasta. Myös virret lohduttivat. Moni kohta itketti, mutta se ei ole pahasta. Me saamme itkeä, kun sen aika on. Mietin surun lohduttomuutta, murheen syvyyttä. Sitä ei voi ymmärtää. Lapsen menetys näin straagisesti on jotain niin vavahduttavaa, että pienen ihmisen mieli ei käsitä asiaa. Koulutoverin, ystävän menetys on myös pysähdyttävää, käsittämätöntä. Voi vain rukoilla, Jumala auta, lohduta. Ole surevien tukena. Auta meitä olemaan toinen toistemme tukena. Jumalanpalveluksen perään tulee Kirkon radio-ohjelma Horisontti. Siellä käsitellään lapsiperheiden köyhyyttä ja sitä mitä kirkkomme diakoniatyö voi asiassa tehdä. Hälyyttävää on, että lapsiperheiden hakemukset diakoniatyössä ovat lisääntyneet. Mistä se kertoo??
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itku, itkeminen, suru, sureminen, muistojumalnpalvelus, jumalanpalvelus, Kauhajoki, saarna, piispa, Simo Peura, muistokynttilä, horisontti, lapsiperheet, köyhyys, diakonia |
Tarvitsemme välittäsen teologiaa, ihmisyyden arvostusta ja ystävyyttäLauantai 27.9.2008 klo 12.51 - Tuula Paasivirta Alla Kotimaan blogiin kirjoittamani juttu:
Tänään tarvitsemme ja meiltä kysytätään ennen kaikkea välittämistä. Miten me voimme välittää sen viestin, että ihminen on tärkeä? Vapahtajamme pysähtyi yhden ihmisen kohdalle ja auttoi häntä, myös sairaita ja heikkoja. Hän osasi ihmisen kokonaisvaltaisen auttamisen. Voisimmeko me oppia edes hitusen siitä? Olisiko maailma silloin parempi paikka, meille kaikille? Osanottoni Kauhajoen tragerian uhreille. Toivon teille voimaa elää hetken kerrallaan. Toivon, että joku tuo voileipiä ja kahvia, kun ette itse jaksa keittää edes kahvia, että muista syödä, kun suru ja murhe on suuri. Meidän muiden tehtävä on auttaa, kuunnella ja kuunnella. Miten me voisimme välittää sen Jeesuksen sanoman nuorillemme, että jokainen heistä on tärkeä ja arvokas sellaisenaan, ihan siinä arjessa, jossa elää juuri nyt? Hän ei ole arvokas vain pyrkiessään julkisuuteen hinnalla millä hyvänsä? Mitä kummallisempia asioita saa lukea, kun nuori pyrkii julkisuuteen. Miten me vastaamme heille, kun he huutavat sanoin ja teoin, välittäkää meistä, välitä minusta? Taas olisi meillä aikuisilla ja erityisesti medialla paljon oppimista siinä, miten tuomme asioita esille. Mutta tähän on syytä palata myöhemmin vielä moneen kertaan. Miksi maailma on mitä on? Miksi meillä on niin kovat arvot? Me tarvitsemme aitoa ihmisyyttä, pysähtymistä. Ei ole vain klisee, että anna hymy, niin se voi pelastaa jonkun lähimmäisen päivän. Sinä huomioit posiivisesti tuon toisen ihmisen ja hänellä on parempi mieli, ainakin hetken aikaa. Vanhempien, sisarusten, isovanhempien suru on suuri vielä pitkään, ehkä lopun elämää. Tämän me hyvin tiedämme. Siitä monet meistä ovat myös kirjoittaneet tänne. Toivon päättäjien heräävän nuorten ja koulumaailman ahdinkoon - ihan aikuisten oikeasti. Kohdentakaa voimavarat oikein. Se on kallista, kun nuori etsii apua ja hänelle sanotaan, ettei hänelle ole aikaa. Hän vetää siitä johtopäätöksen, ettei häntä tarvita ja päättää päivänsä. Miten meillä on varaa tähän? Miten meillä ei aina edes ole aikaa auttaa heitä, jotka erilaisissa tilanteissa menettävät lapsiaan. Miten kristllinen rakkaus, heikoimmista, yksinäisistä huolehtinen tulisi todeksi? Jeesus sanoi, että tulkaa pienen viattoman lapsen näkökulmaa näkeviksi ihmisiksi. Pysähtykää lapsen luo. Myös hänen luokseen, joka on hieman erilainen, kuin toiset. SE maksaa itsensä takaisin. Antakaa kotiin tukea vanhemmuuteen laitospaikkojen sijaan. Kaiken tämän tiedämme, mutta mitään ei tapahdu.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ystävyys, välittäminen, teologia, nuori, lapsi, aikuinen, Jeesus, lasten kaltaisuus, hymy, huolenpito, vastuu, kriisi, hätä, itsemurha, kuolema, suru, Kauhajoki |
Ystävyyden arvo, välittäminen, OsanottoTorstai 25.9.2008 klo 23.38 - Tuula |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ystävyys, tänään, Kauhajoki, suru, elämä, kuolema, välittäminen, maltti |
Kuka kuuntelee köyhää keskustelutilaisuusTorstai 18.9.2008 klo 23.02 - Tuula Paasivirta Hei, |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kutsu, köyhä, köyhyys, Stakes, Camera Obs, Camera Obs, keskustelutilauus, Sata -komitea, |
Sanan taitoa - sanaleikkejä - sananlaskuja - runojaSunnuntai 17.8.2008 klo 13.02 - Tuula Paasivirta Eilen avasin radion vähän vaille 12. Tällöin radiosta Ylen ykkösen kanalla tulee päivittäin päivän mietelauseita kuuluttajatoimittajan lukemana. Juttu oli jo alkanut, joten en tiennyt heti mistä tekstit olivat hyvin tuttuja, osa sellaisia, joita itsekin käytän. Tällainen on mm. "Anteeksi maalaisuuteni, huomenna menen kaupunkiin." Minä tosin olen käyttänyt alkuosaa vain. Kiinnostuneena kuuntelin, mistä nämä lausahdukset olivat. Kävi ilmi, että olivat ikivanhasta, 1940 -luvulla julkaistusta kirjasta. Hämäläisiä sananparsia. Ilmankos tuntuivat tutuilta, hämäläistytölle. Tänään sunnuntaina myös Helsingin Sanomat käsittelee jollain tasolla sananparsia, sanontoja, ajatelmia. Jutussa kerrotaan myös joidenkin arkipäivän sanontojen alkuperä jne. Juuri tällä hetkellä toimittaja Lisa Enckell haastattelee runoilija, kirjailija Raakel Liehua. Kiinnostava juttu. Se taustoittaa hyvin hänen tuotantonsa syntyä ja lähtökohtia. Toimittaja on "lukenut läksynsä" eli on tehnyt hyvin taustatyön. Hän saa haastateltavan kertomaan mielenkiintoisia asioita elämästään ja tuotannostaan.Ohjelma tulee uusintana tiistaina 19.8. klo 14 jälkeen Ylen ykkösestä. Runous on kiinnostavaa, samoin ajatelmat, sananparret ovat kiinnostavia juttuja. Ne luovat ja tuovat elämää tässä ja nyt. Ne inspiroivat, muuttavat ajattelua, lohduttavat ja paljon muuta.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kultakuume, sanat, sananlaskut, sanataide, kuvat, runo, runot, Rakel Liehu, aforismit, aforismismi, päivän mietelause, hämäläiset sananparret, Helsingin Sanomat, |
KesäkuulumisiaLauantai 9.8.2008 klo 0.12 - Tuula Paasivirta Olen ollut harvinaisen kauan kirjoittamatta. Heinäkuussa on ollut melko paljon töitä. Kirkolliset toimitukset ovat olleet keskeisellä sijalla ja mielenterveys alan työt. Laitan yhden saarnani tänne kunhan kerkiän ja yritän ehtiä kirjoittamaan enenmän. Nyt pitäisi kääntää jo kurssi kohti syksyä. Tänään ilmakin on tuntunut syksyiseltä. Vaikka vielä toivoisi tulevan kesäisiiä päiviä, vaikka olemme koulujen akoituksen kynnyksellä. Tänään kuulin kiinnostavan seikan, erästä kastetekstiäni on käytetty rippikoulussa menestyksellisesti. Tänään on katsottu olympialaisten avajaisia. Onhan se upeata. Ja kiina tietoutta on tullut tuutin täydeltä, aina lastenohjelmia myöten.
|
Taiteita & Kahvilan siimeksessäPerjantai 20.6.2008 klo 1.09 - Tuula Paasivirta Torstaina olimme pienen naisporukan kanssa Ateneumissa katsomassa Matti Saanion valokuvia ja Pekka Halosen taidetta. Olipa jännää olla näyttelyssä jo klo 9. Näin vain tomerina olimme. Roban Ruusut yllättää aina joskus. Matti Saanio oli aikanansa upea ihmisen, erityisesti Pohjoisen ihmisen ja maiseman kuvaaja. Seuraavassa lainaus Skenet.fi nettisivuilta. "Ateneumissa esillä oleva näyttely keskittyy Matti Saanion (1925-2006) varhaistuotantoon. Suurin osa esillä olevista vedoksista on alkuperäisiä, jopa 40 vuotta vanhoja. Ateneumin konservaattorit ovatkin tehneet suuren työn suoristaessaan mm. isokokoiset fotostaatit, joilla näyttely alkaa. Ne löytyivät taiteilijan ullakolta rullalle käärittyinä. Vanhat vedokset luovat näyttelyyn ajan kulun tunnelmaa, joka sopii hyvin Saanion kuviin ja niiden aihemaailmaan..." Täytyy sanoa, että kuvat olivat mahtavia. Harvoin näkee niin isoja valokuvia tai fotostaatteja. Fotostaatti tarkoittaa valojäljentämisessä käytettyä erikoiskameraa.Tässä oppii uutta sanastoakin. Sekin on tärkeätä. Oikeastaan myös se teki reissusta hauskan, sillä osa meistä on mukana myös Camera Obs:n työskentelyssä. Esittelyteksteissä oli luonnollisesti käytetty taiteiden kieltä. Sitä kieltä, jota tulisi oppia käyttämään mm. apurahahakemuksissa. Niitäkin vamaan Camera Obs:n sihteerinä pääsen värkkäämään ajan kanssa. Mutta itse valokuvat olivat puhuttelevia. Muuan iso kuva näytti aivan siltä, kuin kävelisi varsinaisella tiellä eikä Ateneumin laittialla, kun kuvaa kohti käveli.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Matti Saanio, Pekka Halonen, Ateneum, Roban ruusut, naiset |
