SurusilmäSunnuntai 4.3.2007 klo 22.39 - Tuula Paasivirta SURUSILMÄIstuit hautakivellä, katsoit kaukaisuuteen. Missä rakkaani?
Pilvien tuolla puolen? Hän kaipasi ylös, korkeuteen.
Kerroit rakkaastasi. Kuuntelin tyynenä, tarinaasi elämän raitamatolla.
Rakkaasi lähti juhannusyönä pilvein tuolle puolen.
Sinä ja minä, hänen haudallaan. Pohdimme elämää, rakkautta.
Maton raidat punaiset ja harmaat vuorottelivat, kunnes musta raita suli kuolemaan.
Hänen mattonsa valmis. Sinun mattosi musta raita harmaan keltaiseksi muuttuu. Suru asuu silmissäsi.
Sinä olet surusilmä. Rakkaasi ui ulapalle. Rakkaasi ui pilvien tuolle puolen.
Sieltä hän vilkuttaa, mun hyvä nyt on. Älkää surko mua. Ahdistus loppui.
Sinun silmiisi muutti suru, hautakivellä istut, nyyhkien tarinaasi kerrot. Piti olla häät, vaan nyt hautajaiset tulivat rakkaallesi. Tuula
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakkaus, elämä, kuolema, hautajaiset, suru |