MIksi kommentoin NMKY:n avioliittokoulutukseen liittyvää uutista

Torstai 6.3.2008 klo 16.36 - Tuula Paasivirta

Vaikka olen vastannut ja perustellut jo suorassa palauteosioissa täällä sivuillani, sitä miksi olen ottanut kantaa NMKY:n parisuhdekoulutusuutiseen, niin laitan aiheesta vielä erillisen blogitekstin selvyyden vuoksi tähän perään.

 Koska olen tätä aihetta omalla nimelläni kommentoinut paitsi täällä henkilökohtaisten kotisivujeni blogissa, niin olen kommentoinut sitä samoin arkumentein Kotimaa lehden uutisen perässä olevassa keskusteluosioissa. 

Kiitän saamastani palautteesta.Tämän vuoksi laitan tännekin selventävän kommentin ajattelustani ja siitä miksi kommentoin asiaa, jota en kovin hyvin tunne.
Ehkä ei pitäisi kommentoida asiaa, jota ei tarpeeksi hyvin tunne. Tämä on ihan hyvä periaate ja sitä kannattaa noudattaa yleensä.

Siksi sanoinkin etukäteen, että en tunne ko. materiaalia. Tämä materiaali on nyt vedetty pois, joten siihen ei enää voikaan tutustua.

Minut sai ottamaan kantaa tähän asiaan vain ja ainoastaan, se suora lainaus, jossa puhuttiin väkivaltaiselle miehelle alistumisesta. Tämä sama asia tulee uudessakin esille Kotimaan tämän päiväisessä uutisessa. Väkivaltaiseen parisuhteeseen alistumista ei mielestäni voi vaatia keltään uskon nimissä. Siinä po. nollatoleranssin vaatimus.

Kriisityöntekijänä ja pappina olen kahdenkymmennen vuoden aikana myös sielunhoidossa useaan kertaan törmännyt siihen, että tällaista julistusta on joissakin harvoissa piireissä aikuisen oikeasti olemassa, siis, että vaimon tulee alistua väkivaltaiseenkin parisuhteeseen. Näin ollen tiedän mistä puhun.

Lisäksi monien uskovaisten parisuhteissa on korkeampi kynnys hakea apua väkivaltatilanteissa, kuin muissa parisuhteissa. Vaikka raamatussa on tärkeitä ohjeita parisuhteeseen, niin on syytä ottaa huomioon Suomen laki ja se, mitä me tunnemme psykologian lainaalisuuksista, mielenterveydestä jne. Vääränlainen alistuminen ei ole kenellekkään hyväksi. Vähiten perheen lapsille.

Toki minulla on ollut kaukaa katsoen positiivinen käsitys Ransseista jo vuosien ajan ja minusta on ilahduttavaa, että he ovat reilusti tulleet julkisuuteen omalla nimellään. Toki NMKY:n johtoporraskin voisi tulla esille.

Periaatteessa suosittelen aviopareille mielellään osallistumista avioliittokouluihin ja parisuhde viikonloppuihin. Parisuhdetta kannattaa hoitaa monin tavoin. Mutta koulutuksen täytyy olla pareja ja heidän valintojaan kunnioittavaa, tasa-arvoon perustuvaa. Hyväksyn, silti sen että avioparit kuitenkin itse valitsevat sen millainen heidän suhteensa on.

Jos tuntuu hyvältä ja oikealta, että mies on hyvin selkeästi perheenpää, niin sen täytyy olla kunkin perheen yksityisasia. Tarkoitan tällä sitä, että sitä eivät ulkopuoliset voi päättää perheen puolesta. Kuitenkin toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne, sanotaan jo raamatussa. Molemmat kuitenkin tekevät työtä perheen ja kodin hyväksi, siksi on vaikea ymmärtää, että vain toinen 'sanelee' perheeen asiat. Jos molemmat käyvät töissä, pitää sen näkyä kotitöiden jaossa yms.

ystävällisesti Tuula

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avioliittokoulutus, parisuhde, väkivalta, parisuhdeväkivalta, koemus sielunhoitajana ja kriisityöntekijänä, raamattu parisuhdeoppaana, alistuminen, alistettu, alistaminen

NMKYN AVIOLIITTOKOULUTUKSESTA NOUSSUT KOHU

Keskiviikko 5.3.2008 klo 18.27 - Tuula Paasivirta

Tällä viikolla on uutisoitu NMKY:N (Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys) yhdessä Tikkurilan seurakunnan kanssa järjestämästä parisuhdekoulutuksesta. Koska ko. koulutuksesta on valitettu ja tehty aloitteita on asia tutkittavana, ja sitä käsitellään paikallisessa seurakuntaneuvostossa tämän kuun lopulla. 

 Olen kirkollisen Kotimaa lehden (http://www.kotimaa.fi/kotimaa/) sivuilla olevaan uutiseen, joka käsitteli Naisasialiitto Unionin asiaan liittyvää uutista, perään kirjoittanut alla olevan lukija kannanoton. Julkaisen sen myös täällä kotiblogissani, koska asia on tärkeä. 

Kiitos Tikkurilan aloitteentekijälle Sari Roman-Lagerspetzin ja naisasialiitto Unionille aloitteista ja kannanotoista NMKY:n parisuhdekoulutukseen liittyen. 

Korostan, etten ole kyseistä koulutusmateriaalia nähnyt ja olen julkisen sanan sekä muutamien keskustelujen varassa. Olen huolestunut naista alistavasta asenteesta mainitussa koulutuksessa.

Nyky avioliitossa voi lähtökohtana olla vain ja ainostaan tasa-arvo ja toinen toisensa kunnioittaminen. Se mitä olen lukenut sieltä täältä tästä puheena olevasta asiasta, on huolestuttavaa.

Erityisen suurta huolta tunnen, jos koulutuksessa oikeasti kehotetaan naista kestämään väkivaltaa. Sille pitää sanoa piste ja olla nollatoleranssi. Toki meillä Suomessa on paljon henkistä, hengellistä ja fyysistä väkivaltaa ihmissuhteissa, mutta seurakunnan antama avioliittokoulutus ei voi eikä saa tukea perhe- ja parisuhdeväkivaltaa. Vaan tulee tukea kehitystä, joka johtaa sen vähenemiseen ja poistamiseen parisuhteissa ja suhteessa lapsiin.

Olen pappina ja kriisityöntekijänä syvästi huolissani tästä asiasta. Olen myös iloinen, että perheasian johtaja Martti Esko korostaa tasa-arvoa ja muita lakeja, joita meidän tulee noudattaa.

Sinänsä tiedän, että suuressa osassa seurakuntia ja kristillisiä järjestöjä tehdään hyvää ja arvokasta parisuhdetyötä.  Mutta ylilyöntejä ei tule sallia tälläkään sektorilla.
Tuula Paasivirta
pastori, kriisityöntekijä
 

9 kommenttia . Avainsanat: avioliittokoutus, parisuhdekoulutus, alistaminen, kunnioittaminen, perheväkivalta, tsa-arvo, nollatoleranssi, johtaja Martti Esko, Naisasia Unioini, aloite, tutkinta

Pohdintaa perheväkivallasta

Sunnuntai 17.12.2006 klo 16.56 - Tuula Paasivirta

POHDINTAA ALISTAJISTA JA ALISTETUISTA

Perheväkivalta on vaikea ja mutkikas asia.  Tekijöinä voi olla molemmat puolisot samoin he molemmat saattavat olla ja ovatkin uhreja omalla laillaan. Mutta ehkä hieman useammin mies on tekijä kuin nainen.
Olen työssäni kriisityöntekijänä ja pappina törmännyt ihmisiin, joilta lopulta puuttuu kokonaan oma tahto lähteä väkivaltaisesta suhteesta.  On voitu olla 30 vuotta hakattavana ja alistettavana.
Käsitys itsestä ja omasta oikeudesta on vääristynyt. Mustasukkainen puoliso saattoi varsinkin lankapuhelin aikana viedä puhelinkoneen kun lähti kotoa, lukitsi vaimon asuntoon jne.   Siinä itsetunto karisee samoin käsitys omasta itsestä erillisenä ihmisenä. Masennus ja muu kyvyttömyys lisääntyy. 
Usko, että puoliso ei enää lyö, kun on niin luvannut, saa jäämään. Tosiasiassa hän saattaa lyödä jo samama iltana, vaikka on juuri luvannut muuta.
Vaatii tahtoa ja suunnitelmallisuutta, että lähtee, vaikka seuraa riitoja lapsista jne.  Pahoinpitelyistä tulisi olla lääkärintodistuksia, jotta voi todistaa tarvittaessa kaiken tapahtuneen. Mutta näinhän ei useinkaan toimita. Keksitään tarinoita lääkärille, ystäville ja työtovereille.
Väkivaltaisesta suhteesta pitäisi lähteä jo ensimmäisten väkivallantekojen jälkeen, jos puoliso ei lähde hoitoon.  Valitettavasti alkoholisti ja väkivaltainen henkilö muuttuu harvoin. Onneksi todellista muutosta sentään joskus tapahtuu.
Valitettavasti myös kristillissä piireissä on väkivaltaa. Kristillisyys, usko ei aina suojaa puolison väkivallalta. Näin käy etenkin,jos puolison peruspersoona on väkivaltainen tai puolison taustassa on väkivaltaa. Eikä tätä taistaväkivaltaa ole käyty läpi vaikkapa terapiassa.  Henkisen väkivallan osaavat molemmat puolisot. Siitä vähemmän puhutaan, mutta se on pahimmillaan todella kamalaa. Se sisältää alistamista, halveksuntaa ja nimittelyä jne.
Kierre jatkuu ja siirtyy valitettavan usein, kohdistuen perheen lapsiin. Ja lapset alkavat oireilla kodin ulkopuolella tai yksi perheen lapsista oireilee.   Tällöin perhe tarvitsisi jo todella paljon apua.
Lapset voidaan ottaa pois tai yksi lapsi otetaan pois perheeltään. Pois otettava  lapsi on yleensä  hän, joka reagoi perheen ulkopuolelle.  Siirtäminen toivottavasti auttaa tätä lasta, mutta ei muuta perhettä, koska perhedynamiikkaan kuuluu etsiä uusi viimesijainen syyllinen, usein se on joku muu lapsista, jos lapsia on vielä jäänyt perheeseen.
Joskus väkivalta ja alkoholismi näkyy jo ennen parisuhteen varsinaista solmimista, silloin pitäisi hälytyskellojen soida, eikä uskoa omiin kykyihinsä parantajana, tyyliin, kun ollaan yhdessä hän muuttuu. Se pitää vain harvoin paikkanssa.
Nykyisin miehille on omia miesprojekteja, jossa asiantuntijat katsovat asioita miehen elämää tuntien, ei kuitenkaan tekoja hyväksyen.  Suosittelen näitä palveluita.
Tuula

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perhe, lapset, väkivalta, alistaminen, alistumiminen, alkoholismi, parisuhde