Asiakkan oikeudet ja velvollisuudet viranomaisissaKeskiviikko 28.2.2007 klo 17.24 - Tuula Paasivirta Asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet viranomaisissaOlen viime päivinä asioinut paljon eri virastoissa. Tuntuu, että asiakkaalla ei ole enää mitään oikeuksia, mutta velvollisuuksia senkin edestä. Erityisen ongelmallista asiakkaan kannalta on se, että monissa asioissa asiakkailla on loputon todistustaakka. Samaa asiaa vatkataan vuosi tolkulla. Toivoisin avoimenpaa keskustelua, silloin, kun on kyse asiakkaan henkilökohtaista, tärkeistä asioista. Asiakkaan tulisi voida kokea, että hänelle on tilaa. Viranhaltijaa, joka pystyy asiakkaan avoimeen kohtaamiseen, ilman arvo -asetelmia, pystyy asiakas arvostamaan paremmin kuin puolustusasemissa olevaa viranhaltijaa. Eikö pitäisi olla yhteisenä asiana, asiakkaan mahdollisimman suuri hyvinvointi. Pystyttäessä avoimeen keskusteluun, ei jää epäselvyyksiä vaan voidaan päästä yhteisiin johtopäätöksiin. Kun asiat ja päätökset ovat perusteltuja, oikeudenmukaisia, on kielteinenkin päätös helpompi hyväksyä, vaikka myönteistä päätöstä odotettaisiin. Nykyään tästä ollaan kaukana. Toisinaan näyttää myös siltä, että viranomaispäätöksiä tekevät työntekijät että asiakkaat ovat saman kasvottomuuden puristuksissa, ainakin jossian mielessä. Säästötavoitteet ovat niin suuria, että tehdään hölmölästä kotoisin olevia päätöksiä, joka kostautuu esim. laitoshoitona. Tämä saattaa johtaa melkoiseen syöksykierteeseen. Ja paluu on vaikeata. Menetykset voivat olla liian suuria. Tuula
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asiointi, virastot, oikeus, kohtuus |
kirjoittamisesta, nettiauttamisesta ja valokuvauksestaTiistai 27.2.2007 klo 0.59 - Tuula Paasivirta KIRJOITTAMISESTA JA VALOKUVAUKSESTAEilen maanantaina postiluukusta kolahti uunituore Kajastus -lehti. Se on kulttuurin- ja näkövammaisasioiden aikakauslehti. Tämän vuoden ensimmäisessä numerossa on paljon näkövammaisten itsensä kirjoittamia juttuja kulttuurin eri sektoreilta. Juhlallista oli nähdä oma, itse kirjoittama, aukeaman artikkeli "Valokuvausta oppimassa" kyseissä lehdessä. Aihe oli vaikea. Kirjoitin ensimmäisestä valokuvauskurssista, jossa oli myös näkövammaisia osallistujia. Istuin jutun kimpussa useita iltoja, sillä pelkkä valokuvauksen tekninen hallinta vaatii jo paljon paneutumista ja tarkkuutta. Tulee tunne, että on ylittänyt itsensä, kun on saanut tuon jutun kirjoitettua ja se on vieläpä julkaistu. Nimittäin, kyllähän tätä blogia ja kolumneja vielä kirjoittaa, mutta tekniseltä erikoisalalta kirjoittaminen on eri juttu, se on jo iso haaste. Valokuvaan mielelläni. Se on kiinnostavaa. Digikuvaus vaatii uusien tekniikoiden opiskelua ja hallintaa. Tuntuu, että kaiken maailman megapikselit ja valkotasapainot ovat vaikeita, mutta kiehtovia asioita. Sinänsä on tärkeätä, että voi pysyä vielä keski-ikäisenä uudessa tekniikassa mukana. Tekniikkahan on päivän sana; on digikameraa, digipoxia, uusia tietokonesovelluksia pilvin pimein. Ensi kuussa opiskelen nettiauttamisen tekniikkaa, sillä myös mielenterveysalan ammattilaiset siirtyvät ja ovat siirtyneet jo monella tavalla nettiin, koska asiakkaatkin liikkuvat täällä. Kuitenkin inhimmillyys tulisi säilyttää niin valokuvauksessa kuin nettiauttamisessakin. Tuula Paasivirta
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kajastus, näkövamma, valokuvaus, julkaisutoiminta, nettiauttaminen, aluevaltaus, kirjoittaminen |
Hyvää laskiaista, paastonaikaaKeskiviikko 21.2.2007 klo 18.55 - Tuula Paasivirta LASKIAINEN Eilen vietettiin laskiaista pakkasen piinatessa suomalaisia. Laskiaissunnuntai, laskiaistiistai on paitsi iloista mäenlaskua, myös paastoon laskeutumista. Tämä taas liittyy kirkollisesti pääsiäiseen. Me luterilaiset emme paastoa kovin sananmukaisesti, kuitenkin jotkut jättää kahvin tai makeiset pois paaston aikana, joku toinen taas jonkin tavan, josta toivoisi muutoinkin pääsevänsä eroon. Olemme kirkollisessa elämässä matkalla kohti Kristuksen kärsimystä, pitkäperjantaita, mutta myös iloista pääsiäisaamua, jolloin Kristus nousi haudasta. Meidän syntimme on sovitettu ristillä. Se on syvällinen ja hieno asia, uusi mahdollisuus meille. Sitä on vaikea älyllisesti ymmärtää, mutta se onkin uskon asia. Hyvää paastonaikaa sinulle. Tuula Paasivirta
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: laskiainen, laskeutuminen, pääsiäinen |
Elämää arjessa ja julkisuudessaLauantai 10.2.2007 klo 2.26 - Tuula Paasivirta Elämää arjessa ja julkisuudessaUseimpien meidän elämä on silkkaa arkea. Ja niin on lopulta hyvä. Arjen keskeltä löytyy ne valopilkut, hienot hetket. Viivähdys hyvän kirjan äärellä, kynttilä palaa pöydällä. Jokin työ tuli valmiiksi, kaunis kukka ikkunalla, pihalla ja aurinko paistaa, lapsen hymy. Jonkun tehtävänä on tuottaa meille taidetta, kulttuuria ja suurimmat tarat ovat sitten julkimoita. Mutta uskotaan tai älkää, harvan julkisuuden ihmisenkään elämä on pelkkää glamouria. Kyllä arki omalla tavallaan koskee heitä myös. Hampaat on pestävä, lapsille annettava ruokaa, pyykin pesun voi ehkä ostaa, jos on hyvät tulot. Taiteilijalla tosin on harvoin hyvät tulot. Julkisuutta koskee myös ikävät lainalaisuudet; nimittäin tekemisiäsi tarkkaillaan suurennuslasilla. Jonain päivänä löydät itsesi ehkä lööpeistä ja se ei läheskään aina ole kovin riemullista. Tai on tietysti ihmisiä, joilla on pyrkyä julkisuuteen mitä erilaisemmista syistä. Toisaalta katsottaessa esim. netistä iltapäivälehtien kestojulkkiksia, tulee monia heistä sääli (esim. Matti Nykänen, "pääministerin morsian", monet USAn näyttelijät, laulajat). Osalle näistä ihmisitä elämä on julkisuuden takana kovaa, alkoholia huumeita. Onko se onnellista? Jatkuu jatkosivulla |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: arki, julkisuus, taiteilijat, artistit, elämä |
Hautarauha pitäisi olla julkisuuden henkilöilläkinPerjantai 9.2.2007 klo 1.27 - Tuula Paasivirta Hautarauhasta ja hiljaisuudessa hautaamisesta!Viime viikolla monien rakastama Kirka saavutti määränsä pään ja hänen siunattiin haudan lepoon. Isä Mitro toimitti hautaan siunauksen. Ihmettelen kovasti joidenkin lehtien kulttuuria, ilmapiiriä, ihmisen kunnioittamattomuutta. Sillä toinen iltapäivälehti julkaisi Paulan eli Kirkan vaimon muistokirjoituskortin, jäähyväistervehdyksen sivuillaan, heti kun se oli mahdollista. Ja molemmat julkaisivat kuvia hautajaista ja hautajaisvieraista, vaikka piti olla yksityiset, hiljaisuudessa tapahtuva tilaisuus.. Kuitenkin on olemassa hautarauha, jota nyt ei tarpeeksi ymmärretty? Se on tärkeä asia. Minusta se on anteeksiantamatonta. Olen huolissani myös Isä Mitron tavasta "vuotaa" iltapäivä lehdille Kirkan vaimon kommentteja. Papilla on vaitiolovelvollisuuas, nyt se ei toteutunut. Julkisuudenhenkilöilläkin on oikeus yksityisyyden suojaan. Vaikka olisi kysymys suosikki laulajasta.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hautarauha, julkisuus, rauha, yksityistilaisuus |
Ehjä lapsen mieliMaanantai 5.2.2007 klo 23.05 - Tuula Paasivirta 5.2.2007 Yhteisvastuu keräys alkoi sunnuntainaRakkaat lukijat! Nyt syön sanani ja laitan tänne ennen hautarauha kirjoitusta asiaa yhteisvastuukeräyksestä, koska se on todella tärkeä juttu. Menneenä sunnuntaina avautui tämän vuoden kirkon Yhteisvastuukeräys. Monilla psyykkisesti sairastuvilla on perheensä ja hyvä niin, mutta lapsi saattaa tarvita perheen ulkopuolisten aikuisten tukea, jäsentääkseen omalle ikäkaudelleen sopivina annoksina perheen uuden tilanteen. Jomman kumman vanhemman sairastuessa perheen tilanne ja tasapaino muuttuu. Lapsi tarvitsee tietoa itselleen sopivin annoksin ja tietoa siitä ennen kaikkea, että ei ole hänen syynsä, jos isä tai äiti sairastuu. Yhteisvastuukeräys 2007 auttaa suomalaisia ja perulaisia lapsia, joiden vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. Keräyksellä autetaan perheitä katkaisemaan ongelmien periytymisen kierre. Keräys käynnistyi sunnuntaina 4.2.2007.
alla olevan linkin kautta saat lisää tietoa ja saat osallistumisvinkkejä. Suosittelen osallistumaan yhteisvastuullisesti. Sinua tarvitaan näissä talkoissa. Tuula |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yhteisvastuu, kirkko, Peru, diakonia, vanhenpien psyykkinen sairastuminen |
Seuraavan nettikolunnin aihe: Hautarauha ja julkisuusSunnuntai 4.2.2007 klo 1.00 - Tuula Hei,
Tiedoksi! Seuraavan nettikolunnin aiheena Hautarauha ja julkisuus. Nimittäin en hyväksy iltalehtien viime päivän juttuja Kirkan hautajaisita sekä paperilla että netissä. Tosin olen katsomut vain nettijutut. Jos omaiset tahtoo, että haudataan hiljaisuudessa ei silloin pidä olla kuvia lehdessä, eikä varsinkaan Paulan viimeisen tervehdyksen tekstiä Kirkalle. Olen ihan pöyristynyt viimeksi mainitusta ja että Isä Mitro puhuu julkisuuteen Paulan kommentteja. Pappilla on vaitiolovelvollisuus piste. Olkoonkin, että kyse on julkisuuden henkilöstä. Sen jotenkin ymmärrän, että suuri yleisö käy haudalla hautajaisten jälkeen, vaikka ihmiset voisi vähän odottaa. Mutta palaan asiaan piakkoin. Olen ollut kiireinen ja siksi täällä ei ole ollut juttuja vähään aikaan, mutta kyllä niitä taas tulee tänne.
ystävällisesti Tuula |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lehdet, julkisuus, hautarauha |