Yhteisvastuulla Kehitysvammaisille töitä ja Liberian jälleenrakentamista

Torstai 31.1.2008 klo 21:26 - Tuula Paasivirta

Sunnuntaina avataan taas tärkeä yhteisvastuukeräys. Tänä vuonna

kotimaisena kohteena on Kehitysvammaisten työllistyminen ja ulkomaisena kohteena Länsi-Afrikkalaisen Liberian jälleen rakentaminen. Molemmat ovat tärkeitä aiheita.

Tällä viikolla monet  kirkolliset lehdet ovat kiitettävästi kirjoittaneet kotimaisesta kohteesta.  

Meillä Suomessa on paljon lievästi kehitysvammaisia, jotka haluavat töihin. Heillä on  ammatillinen koulutus esim. siivous- ja puutarha-alalle. 3000 haluaisi töihin ja nyt 300 on päässyt avoimille työmarkkinoille. Heille suunnitellaan esim. 4 tuntia päivässä töitä, joista saavat käyvän palkan, työtovereita, arvostusta, itsetuntoa. Hommaan kuuluu projektin kautta yhteyshenkilö ja työnohjaus työpaikalla.

Kirjoitan lähiaikoina enemmän tästä. Mutta on hieno homma, että tällainen projekti on, sillä työpaikoilla on paljon sellaista töitä, joihin voidaan palkata näitä henkilöitä ja aivan erityisesti nuorille kehitysvammaisille tämä on tärkeää ja merkittävää. Ei enää vain suojatyötä.  Kyse on ihmisarvosta.

Toivon erityisesti, että oma työnantajani kirkko palkkaisi näitä ihmisiä töihin. Minusta se olisi välttämätöntä.

 Muita vammaisia meitä on kirkossa töissä ehkä muutamia kymmeniä. Pappeina varmaan alle 20. Siis meitä, joilla on kirkollisen ammatin ammatillinen tai korkeakoulututkinto. Osalla on kirkollinen virka ja osalla ei. Itselläni ei ole virkaa eikä tällä hetkellä viransijaisuuttakaan. 

Palaan yhteisvastuukeräysaiheeseen blogissani myöhemmin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yhteisvastuukeräys, kehitysvammaiset, työllistyminen, ulkomainen kohde, Liberia, jälleenrakennus

Nuorisotyö ja sosiaalitoimi jalkautukaa jo tänään enemässä määrin nettipalveluihin!!!

Torstai 31.1.2008 klo 14:12 - Tuula Paasivirta

Tässä taas kirjoitus, jonka julkaisin ensin Kotimaan lukijablogissani. Pidän tätä tärkeänä, joten laitan myös tänne tämän. 

Viime aikaisiin tapahtumiin liittyen jopa Hesari kirjoittaa, että nuorisotyön pitäisi jalkautua nettiin. Olen samaa mieltä. Kirkon pitää olla siellä missä ihmiset ovat. Ja yhteistyötä toki pitää olla kirkon ja kunnan nuorisotyöllä. Varmaan jotain yhteistyötä jo onkin, vaikka kunnan nuorisotyön tulee olla neutraalia. 

Nuorisotyön lisäksi kunnan sosiaalityön tulisi "jalkautua" nettiin. Kuulen jo korvissani lauseen, "Ei ole rahaa", mutta auttamis- ja yhteistyötahojen tulee olla siellä, missä ihmiset ovat. Meidän nuoriimme satsaaminen on tulevaisuuteen satsaamista. 

Netin ongelma on tietenkin laajuus ja kasvottomuus. Mutta nuorisotyö ja sosiaalitoimi voivat profiloitua omalla tavallaan. Vertaa Palveleva netti, Nettipappi, erilaiset muut verkkoauttamispalvelut kuten Tukinet.

Tiedän, että nuorisotyö ja kirkon tahot ovat yrittäneet rantautua ainakin johonkin palveluun, liekö ollut happohotelli, mutta sieltä tämä kirkon rakentaja poistettiin perusteella, että palvelun po. neutraali. En ole IRK Gallerian, happohotellin yms. asiantuntija, mutta eikö olisi tärkeä, että siellä olisi aikuisia tarjolla? Tarjolla tulisi  ainakin olla tieto, miten hyvin ja helposti netin kautta saa apua, jos siellä on hälyyttäviä ilmiöitä.

Jossain määrin ymmärrän  ettei haluta uskonnollista ja polittista käännytystä ja erilaisia lahkoja. En itsekkään pidä vahvasta käännytysmenttaliteetista, vaikka katsonkin, että evankeliumin asiaa on pidettävä esillä ja se on osa papin tehtävääni. Sen voi tehdä toista kunnioittavasti. Auttaminen ilman käännyttämistä voi olla osa merkittävää työtä. Ja kirkko keskellä kylää on osa suomalaista elämää. Kirkko voi olla turvapaikka elämän myrskyissä.

Erityisen tärkeätä on, että kirkon ja kunnan nuorisotyö sekä auttava sosiaalityö näkyvät nuorille myös netissä. Jos erilaisissa netissä olevissa Gallerioissa saa vapaasti kertoa ja suunnitella murhia ja muita kauheuksia, ilman valvojien puuttumista asiaan, niin paljon pienempi paha on, jos kirkko ja uskonto siellä näkyvät. Tässä haluan haastaa palvelun tuottajia ja tarjoajia uuteen ajatteluun. Ei vain raha voi olla motiivi toimia.

Kannatan vastuun teologiaa, välittämisen teologiaa. Se on löydettävissä suoraan Jeesuksen puheista. Silloin olemme erään asian ytimessä: "Te kävitte katsomassa..., Te välititte... ". Siis emme saa kääntää selkäämme nuortemme hädälle.  Nuoriin panostaminen on tulevaisuuteen panostamista. Se kuuluu niin seurakunnalle kuin kunnallekin.  Tässä ei voi vedota rahaan ja sen puutteeseen. Hoitamatta jättäminen maksaa paljon enemmän.

Oma kokemukseni nettiauttamisesta on pientä, mutta sitäkin minulla kuitenkin on. Olen kokenut, että vaikeitakin kysymyksiä voidaan käsitellä rakentavasti. Ja hyvin vaikeissa kysymyksissä saattaa olla helpompi lähestyä netin kautta, kuín muulla tavalla. Se on usein ensimmäinen kontakti auttajiin. Sen jälkeen saattaa olla helpompi lähestyä kasvokkain auttajia.

Mutta tärkeimpänä näen, että me olemme siellä missä ihmiset ovat.  Netissä ehkä on mahdollista tuoda myös esiin näitä ongelmia, joita netissä eläminen tuo. Aikanaan Helsingin Sanomien Nuorten Postin kautta tarjottiin nuorille tapaamispaikka ja-mahdollisuuksia Paulingin Huvilalla Helsingissä. Käsittääkseni siellä moni yksinäinen tapasi toisen nuoren, joka ei viihtynyt diskoissa yms.  Voisiko jotain vastaavaa kehitellä lisääntyvässä määrin netin kautta? Siis ei deittipalstoja vain parin hakuun, vaan tapaamisia isommalla porukalla.

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nuorisotyö, netti, sosiaalityö, auttaminen, "jalkautuminen", läsnäolo, vastuu

Lapsuusmuistoja

Perjantai 25.1.2008 klo 3:32 - Tuula Paasivirta

Lapsuusmuistoja

Selasin loppuillasta Ylen elävää arkistoa ja löysin sieltä Mamstenin Lasten liikennelaulun. Tuli mieleen monet nostalgiset muistot ja viisas kansakoulunopettaja, joka antoi minulle erityisen tehtävän hankkia nuo sanat luokallemme, vaikka olisi varmaankin ne sanat muutoinkin saanut.

Vanhat laulut ovat osa hyviä koulumuistoja, kuten ihanat lasten kirjat, kertomuksetkin. Luin oma toimisesti paljonkin.  Hyvä niin.

Ilmeisesti sitä alkaa olla vanha, kun muistot ovat nostalgisia, maisemat kauniita, nimittäin silloin ennen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elävä arkisto, Yle, lasten liikennelaulu

Keskeiset asiat papin ja maallikon elämässä?

Torstai 24.1.2008 klo 14:40 - Tuula Paasivirta

Tämä on julkaistu myös Kotimaa lehden lukijablogissani, mutta pidän asiaa tärkeänä ja laitan myös tänne, koska kaikki lukijat eivät välttämättä käy Kotimaa -lehden sivuilla. Tässä on osa samaa, kun edellisessä tekstissäni.

Keskeiset asiat kirkossa papin ja maallikon elämässä?

  
Tuula Paasivirta   
24.01.2008

Lukiessani lehtiä, tutkiessani nettiä tai seuratessani mediaa kirkon ja sen sanoman näkökulmasta, tulee tunne, että kirkon keskeiset asiat ovat suhde homo- ja lesbo -kysymyksiin ja naispappeuteen. Eikö herätyskellojen pitäisi soida, jos nämä kaksi kysymystä ovat kirkossa sen elämässä tärkeimmät kysymykset? Missä ovat kysymykset uskosta, kristittynä elämisestä, lähetyskäskystä?

Eikö meidän tulisi keskustella enemmän Kirkon keskeisestä olemuksesta, perustasta, uskontunnustuksesta? Missä kysytään, mitä Sinulle merkitsee pääsiäinen, Jeesus syntisen ystävänä ja syntien sovittajana?

Papin keskeinen tehtävä on kertoa armollisesta Vapahtajasta, joka antaa syntimme anteeksi, kun ihminen kääntyy Jumalan puoleen ja uskoo synnit anteeksi saaneensa, kun ne on hänelle anteeksi annetukseksi julistettu.

Tämä ei estä papilta järjen käyttöä. Jumala on järjen luonut ja sitä käytettäköön. Järjen käyttöön liittyy kyky toimia asiallisesti sielunhoitajana, raamatuntuntemus. Ei tarvitse olla fundamentalisti, vaan voi elää ihmisenä tässä ajassa, unohtamatta raamatun perustotuuksia. Silti on hyvä tuntea ajan antama tieto ihmisestä. On hyvä omata kyky kunnioittaa toista ihmistä Jumalan luomana ihmisenä.

Minulle raamatussa tärkeitä ovat Vanhassa testamentissa Degalogi, kymmenen käskyä, samoin Jesajan ennustukset Messiasta ja Jobin kirja kärsimyksestä ja se mitä juutalaisten historiasta kerrotaan.

Uudessa testamentissa taas Vuorisaarna, Jeesuksen elämä ja puheet ovat kskeisiä asioita. Kaiken kaikkiaan neljä evankeliumia ristiriitaisuuksineen ovat erittäin tärkeitä raamatussa. Sieltä se uskon perusolemus löytyy. Kristus kirkon Herrana. Joulu ja pääsiäinen ovat keskeiset asiat. Golgata on keskeinen paikka kristitylle ihmiselle. Mutta kaikkein keskeisntä on tyhjän haudan ihme. Niitä saa pohtia ja ihmetellä. Ei ole naivia uskoa raamattuun. Mutta uskominen ei merkitse lekalla päähän lyömistä, vaan perusasian esillä pitoa.

Papin keskeiset tehtävät ovat sakramenttien jakaminen, syntien anteeksi julisminen (Jumalan palvelijana ) sielunhoito sekä oman työnanatajan ja työtehtävän tuomat lukuisat tehtävät. Esimerkiksi seurakuntapastorin tehtävissä riittää työ poikineen ja ne on tehtävä hyvin.

Kirkon opissa Vähä Katekismus riittää hyvin pitkälle tavalliselle ihmiselle. Toki en kiellä maallikkoa lukemasta isoa katekismusta ja iloitsen, että meidän kirkossamme  maallikkokin voi lukea raamattua omalla kielellään.     Meidän pappien lienee syytä lukea enemmän opillisia kirjoja ja rukoilla niiden äärellä ja etsiä sitä, miten sanoman voi kirkastaa ja miten voi elää aidosti yhtä aikaa pappina ja ihmisenä, sydän taivaassa ja jalat maassa. Sekä muistaen, että samaan sydämeen mahtuu usko ja järki.

Mutta vain vähän on tarpeen, jotta sana ja sagramentit toteutuvat. Kun ilosanoma on kerrottu, synnit julistettu anteeksi ja ehtoollinen annettu ja vastaanotettu, ollaan jo pitkällä. Kun ihminen on osoittanut halunsa uskoa, pysyä tällä tiellä. Viime sunnuntain aiheena oli "Ansaitsematon armo". Armo tulee ihmiselle Jumalan tahdosta, ei ihmisen ansioista. Ihmisen tehtävä on vastaanottaa armo. Jumala ei pakota. Ihmisellä on vapaa tahto. Ihmisellä on lupa epäillä, kuten Tuomas epäili aikanaan. Siinä on jotain rehellistä. Se kertoo, että pohdinta on meneillään, asiat eivät ole yhden tekeviä.

Jos palaan papin ja kirkon tehtäviin vielä.Toki myös sielunhoito, keskustelu ovat tärkeitä ja keskeisiä asioita papin työssä. Niin pitää ollakin. Siinäkin pitää olla järki mukana, kuuntelemisen taito, suuret korvat, rukoileva mieli, toki myös ymmärrys ihmisestä, hänen erilaisista tarpeistaan, kyky ohjata eteenpäin, kun omat taidot ja tiedot eivät riitä.

Maallikolle tärkeitä ovat usko Kristukseen syntien sovittajana, ehtoollinen, seurakunta. Minulle sopii hyvin maallikko toimimaan papin rinnalla tietyissä tehtävissä. Se elävöittää seurakuntaa. Myös vammaiset ja sairaat voivat olla toteuttajia, ei vain kohteita.  Helsingin Tuomasmessussa usein eräs kehitysvammainen on iloisesti antamassa kirjoja tulijoille. Se on upeaa. Olen iloinen, että hänet on otettu mukaan. Kristuksen kuva on kaikissa ihmisissä. Tähän liittyy sekin, että maalikot eivät voi olla vain kohteita seurakunnassa, vaan täysivaltaisia jäseniä.

Uskon keskeisyydestä vielä. En usko, että Jeesus viimeisellä tuomiolla kysyy sinulta, toimiko Jumalan palvelijana nainen vai mies (= hän joka kertoi hyvän sanoman papin tai maallikon asemassa sinulle, vaan uskoitko todeksi sen,mitä sinulle julistettiin Kristuksesta ja Kristuksen nimeen? Ei sekään ole olennaista oletko hetero vai homo, vaan, mikä on suhteesi uskon peruskysymykseen.) 

Näin ollen kysynkin, miksi askartelemme epäolennaisuuksien kanssa jatkuvasti? Ne eivät ole pelastuskysymyksiä. Näin ainakin olen uskoni ymmärtänyt.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maallikko, lappi, usko, keskeiset asiat, kirkko, usko, elämä

Mikä on kirkossa ja sen sanomassa keskeistä?

Keskiviikko 23.1.2008 klo 17:10 - Tuula Paasivirta

Mikä on kirkossa ja sen sanomassa keskeistä?

Kun lukee lehtiä, tutkii mediaa kirkon ja sen sanoman näkökulmasta, tulee tunne, että kirkon keskeiset asiat ovat suhde homo- ja lesbo kysymyksiin ja naispappeuteen.

Missä on kysymykset kirkon keskeisestä opista ja opinkappaleista? Missä kysytään, mitä Sinulle merkitsee pääsiäinen, Jeesus syntisen ystävänä ja syntien sovittajana?

Papin keskeinen tehtävä on kertoa armollisesta Vapahtajasta, joka antaa syntimme anteeksi, kun ihminen kääntyy Jumalan puoleen ja uskoo synnit anteeksi saaneensa, kun ne on hänelle anteeksi annetukseksi julistettu.

Vanhassa testamentissa Degalogi, kymmenen käskyä ovat tärkeitä, samoin Jesajan ennustukset Messiasta ja Jobin kirja kärsimyksestä.

Uudessa testamentissa taas Vuorisaarna, Jeesuksen elämä ja puheet ovat kskeisiä asioita. Kaiken kaikkiaan neljä evankeliumia ristiriitaisuuksineen ovat erittäin tärkeitä.

Kirkon opissa Vähä Katekismus riittää hyvin pitkälle tavalliselle ihmiselle, papin lienee syytä lukea enemmän opillisia kirjoja.

Mutta vain vähän on tarpeen, jotta sana ja sagramentit toteutuvat. Kun ilosanoma on kerrottu, synnit julistettu anteeksi ja ehtoollinen annettu ja vastaanotettu, ollaan jo pitkällä.

Toki myös sielunhoito, keskustelu ovat tärkeitä ja keskeisiä asioita papin työssä.

Maallikolle tärkeitä ovat usko Kristukseen syntien sovittajana, ehtoollinen, seurakunta jne.

En usko, että Jeesus viimeisellä tuomiolla kysyy sinulta, toimiko Jumalan palvelijana nainen vai mies (= hän joka kertoi hyvän sanoman papin tai maallikon asemassa, vaan uskoitko todeksi sen,mitä sinulle julistettiin Kristuksesta ja Kristuksen nimeen?

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kirkko, sanoma, keskinen, olennainen, pelastus, armo, iankaikkisuus, usko

Sillisalaattia

Sunnuntai 13.1.2008 klo 23:38 - Tuula Paasivirta

Sillisalaattia

Viikonloppuna olen ollut tekemässä toimituksia ja sen lisäksi olen paneutunut aiheeseen Vammaistet messussa ja aivan erityisesti näkövammaisiin. Teen yhtä pohjatekstiä ja samalla erään koulutuksen kehityshanketta. Ensi vaiheessa käsittelen näkövammaisasiaa ja sen jälkeen muita vammaisryhmiä.

Sinänsä kiinnostavaa. Hanke pohjaa ajatukseen, että kirkko on tarkoitettu kaikille. Kasteessa ei kysytä ihmisen terveyyttä. Vanhemmat tuovat lapsen kasteelle niin halutessaan ja erityisesti tietenkin silloin, jos ovat itse kirkon jäseniä.  Aikuiset tulevat omasta halustaan kasteellle, jos heitä ei ole aikaisemmin kastettu. Hyvä niin.  

Äsken katsoin tämän sivun kävijätilastoja. Sinänsä kiintoisaa. Perjantaina oli paljon selauksia. ja kävijöitä oli eniten joulukuussa joulupäivänä.

Talvi ei sitten oikein tule tänne rannikolle. On kummallista tämä maailman meno.

Levylautasella soi Hanna Ekola kun pidän tässä raportin kirjoitustaukoa. Hanna on kovin persoonallinen laulaja. Tänään on ollut puhelimeton ja televisioiton päivä, kun on niin monenlaista puuhaa. 

Tuula 

Kommentoi kirjoitusta.

Bogin kirjoittamisesta

Keskiviikko 9.1.2008 klo 15:31 - Tuula Paasivirta

 Blogin kirjoittamisesta

Tulee tätä blogia kirjoiteltua muutaman kerran kuukaudessa. Välillä kevyttä asiaa, mutta toisinaan vakavampaa.
Viime aikoina näkyy tuleen tavaksi, että toiseen blogiini Kotimaa -lehden lukijablogistina ole kirjoittanut keskimäärin kerran kuussa. Ehkä pitäisi kirjoittaa sinnekin hieman useammin.
Kotimaa -lehden blogeihini osoite on:
ja tänne, missä parhaillaan olet osoite on
Sinänsähän tämä on kiinnostavaa, vaikka aina ei tiedäkkään ketkä täällä käy lukemassa. Sekin olisi kiinnostavaa tietää. Jonkin verran palautetta tulee toki, aivan yllättävissäkin tilanteissa.
Minulla nämä aiheet täällä ovat melko kirjavia, ehkä se kuvastaa omaa elämäntilannetta ja toisaalta kiinnostuksen kohteitani. Joskus, mutta kuitenkin aika harvoin kirjoitan pyydetystä aiheesta. Enimmäkseen aiheideat tulevat ja syntyvät paitsi niistä kiinnostuksen kohteista, työstä ja vapaa-ajasta, harrastukista, muusta elämänpiiriini kuuluvista asioista, niin myös pienistä sattumuksista, kysymyksistä, joita on tullut eteen päivien mittaan jne.
Toisinaan aiheidioita olisi enemmän, kun ehtii kirjoittaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Blogit, kirjoittaminen, osoitteet

LISÄYS, jouluyön saarna

Keskiviikko 9.1.2008 klo 1:22 - Tuula Paasivirta

LISÄYS; jouluyön saarna

Olen lisännyt sivuilleni jouluyön saarnan. Saarna on pidetty Paavalin kirkossa jouluyönä 2007. SE löytyy saarnat osiosta.

Se käsittelee joulun perusasiaa Jeesuksen syntymistä ihmiseksi, Vapahtajaksi, syntisten auttajajaksi.

Tuula Paasivirta

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jouluyö, saarna, Jeesus, Vapahtaja, Maria, Joosef, lapsi, paimenet, pyhäyö

Loppiaistunnelmia

Sunnuntai 6.1.2008 klo 23:44 - Tuula Paasivirta

Loppiaistunnelmia

Tänään on lähes tulkoon jouluajan loppu, Itämaan tietäjiäkin on tänään muisteltu.   (Vanha joulu, kuten tavattiin sanoa).

Olin tänään myös Paavalin seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden juhlassa. Mikä mukavinta, paikalla oli myös perheenjäseniä. Enää ei voi puhua pikkujoulusta, mutta sitä vastavasta työpaikan juhlasta voi puhua. 

Tunnelma oli mukava, söimme hyvin ja kanttorimme Sanna-Maarit Hakkarainen perheineen musisoi upeasti.

Esimiehemme Jorma oli nähnyt paljon vaivaa, kun hän halusi sanoa, jokaiselle meistä jotain positiivista ja hän oli miettinyt kotikirjastonsa äärellä, mikä kirja tai levy sopisi hänen laajasta kirjastostaan meidän kunkin työ- tai elämäntilanteeseen.

Hän oli nähnyt paljon vaivaa. Se oli hienoa. Tosin omalla kohdallani oli hieman jännitystä, kun hän oli yllättäen ottanut lainauksen täältä blogistani tuohon tilanteeseen. En edes tiennyt hänen täällä käyneen. Sinänsä on hauskaa kuulla aina jossain tilanteessa, että on tätä luettu. Tosin eipä ole juolahtanut mieleen, että tätä siteerattas jossain. No blogihan on nimenomaan julkinen juttu.

Tänään olen pohtinut näkövammaisten kanssa virsien kuuluttamista jumalanpalveluksissa. Sitä toivotaan, mutta eihän se tahdo mennä läpi meidän pappien ja kanttorien maailmassa. Sokea tai heikkonäköinen ei näe virsitaululle.

Olen muutenkin lähiaikoina paneutumassa eri tavoin vammaisten huomioon ottamiseen jumalanpalveluksissa.

Toinen juttu mitä pohdin on näkövammaiset taiteen harrastajina. Siitä olen kirjoittamassa lehtijuttua.

Tuula

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Loppiainen, Itämaan tietäjät, juhla, työ, yllätyksiä, näkövammaisasiaa, suunnitelmia

Hyvää uutta vuotta

Keskiviikko 2.1.2008 klo 1:07 - Tuula Paasivirta

Hyvää uutta vuotta

Vuosi on alkanut Halosen puheella, jota tosin en tällä kertaa kuunnella. Ehkä sen voi katsoa Ylen sivuilta.  Vietin rauhallisen lepopäivän kotona ihan vain itseni seurassa. Harvinaista herkkua. Joitakin dokumentteja katsoin ja Yle Teemalta lahjapaketista valikoiden muutamia ohjelmia. Tosin Yle oli piilottanut muutaman mutkan taakse ohjelmien nimet ja aikataulut.

Uutta vuotta otin vastaan errään ystäväni luona hyvästä ruuasta nauttien ja paukuttelua katsellen. Mitä tuokin alkava vuosi tullessaan. Sitä ei voi tarkkaan koskaan tietää.

Työt vaihtuvat Paavalin seurakuntapastorin työstä taas kirjoitushommiin ja free lancerin ihmeelliseen maailmaan.

Hyvää uutta vuotta toivottaen Tuula 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.